Aamurusko -koristeomenapuu

"Jos huomenna tulisi maailmanloppu, istuttaisin tänään omenapuunoksan"
-Martti Luther

Tämä lause on aina kiehtonut minua. Ajattelin sitä tänäänkin, kun istutin tämän koristeomenapuuni uuteen pihaan. Lause on kertomus lujasta uskosta parempaan...
Tämä omenapuuni on matkannut kuin evakko paikasta toiseen. Toissa vuonna joskus marras-joulukuussa ostin sen Tikkurilan Viherpajalta alesta ja talven kourista. Istutin sen muka hyvään paikkaan kotipihalle, muttei se kukkinut ilokseni viime keväänä. Olin tietenkin pettynyt, mutta tunnistin vian: paikka oli aivan liian pimeä/varjoisa, jotta siellä olisi voinut mikään kukkia.
Tänään koristeomenapuuni sai uuden kasvupaikan. Koko kesän se on sitä odottanut, asuen saavissa, kunnes sain päätettyä sen sijoituksesta. Jos ensi keväänä tulisi kukkia, laitan varmasti tänne blogiin siitä viestiä kuvien kera.
Siihen asti mietitään tämän blogitekstin alkusanoja... Aina on toivoa!! ISOHALI kaikille ja hyvää syksyä!

Puuhommia

Sillä aikaa kun Mies heilu moottorisahan kanssa ja teki tontilla puuhommia, minä heiluin lähimastossa kameroineni. Ihania siemenkotia tuli linssin eteen ja kamera sanoi klick...klick, klick.
Ja lopputuloksen näet tässä.
Kuvaaminen kannattaa aina!!!

Reeperbahn

Loman viimeisellä viikolla kävin Kultsun kanssa Hampurissa. Ihan kiva matka, olin ekaa kertaa Saksassa. Osaan vähän puhuakin Saksaa, sillä koulussa sitä tuli luettua jokunen vuosi... nelosen edestä.
Pakko on laittaa kuva Reeperbahnin kadulta. Siinä kielletään kaikenlaista... Olipa hyvä, etten ottanut asetta mukaan! Tai pesismailaa...

Kesä on mennyt vauhdilla!

Voi tätä elämää, kun aika kuluu niin äkkiä. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä nopeammin elämä tuntuu menevän eteenpäin. Vai onko sitä itse jotenkin hidastunut? Kuka osaa vastata, joka olisi pohtinut tätä samaa asiaa omassa tykönään?
Minä ainakin haluaisin olla vaan kaikessa rauhassa ja katsella selällään ruohikolla pilvien menoa heinänkorsi suussa. Ja kuitenkin itse olen laittanut monta rautaa tuleen yhtä aikaa. Ristiriitaista!
Kameran kanssa kesällä kulkiessa tuli ihan yksi räpsäys otettua vauhdissa. Aika makeen näköstä jälkeä. Se on jotenkin ihan graafinen kuva, sitä vois kokeilla tehdä samanlaista jälkeä pastelliliiduilla.
Tämä kuva on tällä hetkellä tietsikkani näytössä.

Romantiikaa

Aina kun aukaisen tietokoneeni, minulle tulee AAAH! -elämys, sillä tämä kuva on tällä hetkellä tietsikkani näytössä. Olen todennut, ettei ole aivan yhdentekevää, millaisen kuvan koneen näyttöön laittaa. Siitä tulee päivään ne fiilikset ja parhaimmillaan se antaa voimaa tai tunnetiloja päivää varten.
Kuva ei ole edes mitenkään taidokas tai skarppi otos, mutta siinä on aivan ihanan utuinen tunnelma. Ja värit! Värit ovat minulle tärkeitä. Vaaleanpunainen on ollut ikuisuuksia kestosuosikkini. Eikä hitunen romantiikkaakaan olisi päivittäin pahitteeksi.

Yykaakoo4- Haaste 32, numero 23

Terkkuja kaikille!
Mukana ollaan haasteessa. Olipa hyvä, että tuli otettua kuva Mopotshousta noista mopojen teknisistä tiedoista. Oli itse mopokin hurmaava.

Watery Wednesday # 38

Kuva yksi monista.

Vettä

Tänään oli pakko tutkia vettä järvessä; aaltoja ja veden kuvajaisia, sillä maalasin viikonloppuna kaksi öljyväritaulua, joissa veden maalaaminen oli tosi vaikeata. Olin maisemamaalauskurssilla Halosenniemessä. Kuvat tauluista löytyy blogistani Varkkaaja.
Samalla osallistun näillä kuvilla viikon aiheeseen Watery Wednesday´ssä. Näin maailmalle lähtee taas palanen Suomen luontoa kuvina.
Kyllä kuvaaminen on nopeata ja helppoa verrattuna maalaamiseen. Tosin tässäkin on mahdollisuudet kehittyä.
Otin monta kuvaa kaislikosta. Se oli minusta jotenkin hyvin graafinen kohde. Jälkeenpäin on mukava tutkia kuvia ja analysoida niitä, mikä on hyvää ja mikä huonoa niissä.
Vedestä vielä sen verran, että talviturkki tuli heitettyä järveen jo 1.6. ,mikä on minulle tosi urhea teko! Jee!!

Kartanopuutarhassa

Nykyään en lähde minnekään ilman kameraa. Olen aivan koukussa siihen ja kuvaamiseen. Tämä vuodenaika on huumannut minut täysin ja tuntuu, kuin kesä täytyisi säilöä kuvina pahan päivän varalle. Jossain taka-alalla on pelko jostain kauheasta onnettomuudesta, etten voisi enää aistia tätä kaikkea. Todennäköisesti ainut onnettomuus kohdallani on, että puolen vuoden kuluttua tästä kesästä ei ole enää jäljellä muuta kuin nämä kuvat.
Viime päivinä minulla on ollut ilo kuljeskella hyvin hoidetussa puutarhassa ja olen ottanut kuvia tolkuttomasti. Eläköön tämä digiaika!!!
Tässä kuvia terveisinä retkiltäni. Kuvissa omena- ja kirsikkapuun kukintoja sekä puu, jonka nimeä en vielä tiedä. Vastauksia vastaanotetaan.

Kissanpäiviä

Mainio pihanvahtini ja uteliaisuuden huippu, Tikru, löysi vartiopaikan pihan uudesta kapineesta. Miten mainion korkealta maailmaa saa katsoa täältä kaivonrenkaan päältä ja miten mukavan lämpimäksi aurinko on sen lämmittänyt.
Kuvien ottamiseen ei mennyt kuin hetki ja voi, miten monta ilmettä Tikru kerkesi poseerata minulle. Siinä on kissa, joka tietää paikkansa sydämessäni. Rakkaus on molemminpuolista. Olisipa näissä kuvissa se hyrinä ja kehräys mukana, mikä siellä kuului.

Valokuvatorstai -132. haaste: Ennen - nyt

Tämä haaste laittoi oikein miettimään, mitä haluaisin kuvallani kertoa. Sitten muistin aiheen, mikä minua on usein puhuttanut ja mitä olen pohtinut. Lopputuloksenani on, että aikansa kutakin. Kuva saattaa puhutella toisia, kaltaisiani kanssasisaria. Siksi en sen enempää sitä kommentoi enkä anna lisävinkkiä. Aikansa kutakin.

Skywatch Friday # 45

On ilmoja pidelly! Taivaalla näkyy pumpulipilviä ja Suomen suvi näyttää parhaimman puolensa. Metsässä on ihanaa lenkkeillä koiran kanssa ja bongailla kameralla maisemia. Puiden hennon limen väriset lehvästöt taivaan sineä vasten ovat kaunis väriyhdistelmä.

Yykaakoo4- Haaste # 30, numero 45

Eilen metsälenkin satona sain kuvan tästä puusta. Sattumoisiin kuva kävi kohdilleen haasteen kanssa. Taidan olla huono laskemaan kappaleita, ainakaan näitä isompia lukuja. Aina tulee haettua kuva, missä on valmiina joku luku.
Lenkillä sain hyvät naurut, kun koirani innostui piehtaroimaan ihan joen pientareella ja sinne veteenhän se molskahti. Siinä olisi ollut kuvaamisen paikka. Kaikki tapahtui niin nopeasti, ettei siinä kerennyt kuin ihmettelemään. Oli muuten aika mutainen oja.

Yykaakoo4 -Haaste # 29, nro 20

Tässä mennään vähän jälkijunassa, mutta haluan olla mukana vielä viime viikonkin haasteessa.
Viikoloppu meni lujaa työn merkeissä, Mopotshou 2009 piti siitä huolen. Googlatkaa, mikäli haluatte tietää lisää tapahtumasta. Kuva liittyy aiheeseen. Pojot sille, kuka tietää mistä laitteesta tämä kuva on otettu ;)!

WATERY WEDNESDAY # 36

Suihkulähteen reunalla seurasin veden liikettä. Otin kameran ja kuvasin. Talven jälkeen kaikki elävä vesi saa minut haltioituneeseen tilaan. Mikään taidekuva tämä ei ole, ehkä tunnetila.

Skywatch Friday # 44

Toissa päivänä oli viime mahdollisuus saada kuva näistä herkistä kukista. Sinitaivas taustana.
Nyt sade ja tuuli ovat vieneet kaikki vaaleanpunaiset kukinnot, kevät jatkaa kulkuaan.
It was day before yesterday, today it was gone, wind and rain tooked them away.
Today is only the sky.

Skywatch Friday No. 43

Hei! Uusi aluevaltaus, mutta päätin osallistua, kun pala taivasta on aina kiehtonut minua. Tänään se oli täällä tumman puhuva ja ensimmäinen kesän ukonilma ravisutteli maisemaa. Mutta eilen oli aurinkoinen päivä ja äideille liputettiin.
Yesterday was Mothersday! Congratulations!

Charleston

Joku tiesi citikan tyyppimerkinkin, joten siitä kiitokseksi laitan kuvan ko. merkistä, joka autona on saanut monet "päänsilitykset".
Itse en näillä ajele, mutta satuin olemaan paikalla, kun parkkipaikka oli Citikoita pullollaan.
Bongauksen paikka.

Yykaakoo4 - Haaste 28, numero 35

Haasteen aihe numero 35.
Meinas olla kinkkinen paikka, mutta sitten kuvasarja CV-Killan kokouksesta pelasti tilanteen; eikun rekkareita selaamaan. Ja tällainen kaara pääsi mukaan. Helppo nakki. Onnea muillekin!

Kukka Sinulle!

Haluan antaa jokaiselle kävijälle kukkasen kiitokseksi vierailusta.
Tervetuloa uudelleen!

Yykaakoo4 - Haaste 27

Aiheena oli numero 6.
Riiviönä ajattelin ensin mennä metsään ja laittaa kuvan kuusesta, mutta olisitte voineet hieman hymyillä vinoon, jos ollenkaan. Siispä kuvia selaamaan ja kappaleita laskemaan... Lopulta löytyi kuusijalkainen puutarhamajan runko, jonka olin kuvannut viime kesänä Kasvihuoneilmiön pihalta. Paikka on Turun-matkan varrella.
Käväsen vielä numero-kuvissani, josko sieltä löytyisi muuta kuvamateriaalia... löytyi 66. Ok?

WATERY WEDNESDAY # 34

Tällä kuvalla aion osallistua "vetiseen keskiviikkoon", joka on samalla tämän blogin ensimmäinen osallistuminen mihinkään.
Kuvalla on muutakin tunnearvoa, sillä esikoiseni kuvassa täytti juuri 4.5. 30-v. ja olen edelleen hänen "hänestä onnellinen" äitinsä. Kuva on siis otettu liki 30 vuotta sitten, jolloin minulla oli järjestelmäkamera.

Metsässä

Metsä on paikka, jossa voin koota itseäni ja mietiskellä. Liikun siellä usein koirani kanssa ja joskus kamerakin tulee mukaan. Nämä kuvat ovat viime retkestä metsässä
Kamerana minulla on Nikon Coolpix P5000,10,0 megapixels, jonka olen omistanut kohta 2 vuotta.